Saimme jo muutama vuosi sitten ystäviltämme vanhan rahin, jonka sininen verhoilukangas oli hiukan kärsinyt. Pieni reikä ja joitakin tahroja kiinteässä verhoilussa eivät kuitenkaan käyttöä estäneet. Ajan kuluessa tahroja ilmestyi lisää, eikä sininen väri alunperinkään ollut sopiva meidän sisustukseen. Rahi oli tarkoitus verhoilla joka tapauksessa uudelleen. Joka kerta kun äitini kävi kylässä, harmittelin päälystämätöntä rahia. Rahin päällä oli kyllä aina jotain peittämässä tahroja. Kaapista löytynyt pellavapöytäliina tai lampaantalja. Äitini aina ihmetteli miksi en vain tee päällistä. Inspiraatio puuttui. Ei ollut sitä täydellistä kangasta tai sopivaa ideaa.
Nyt se idea sitten tuli. Kangaskaappia järjestäessä löysin mustan intianpuuvillan, joka oli aiemmin Einon huoneen vierassängyn patjasuojuksena. Pienellä muokkauksella siitä saisi rahille päällisen. Niin minä luulin.
Kierrätyskankaan rajoituksista johtuen rahin sivut täytyi ommella yltämään rahin pääliosan puolelle. Keskelle jäi aukko paneelille. Kun leikkasin aukkoon sopivaa paneelia, sain IDEAN. Siihen voisi kirjailla jotain. Äkkiäkös siihen pari kukkaa pistelee.
Nälkä kasvoi syödessä ja kukkia tulikin paljon. Tarkkasilmäinen huomaa että osassa kukista lehdet on kirjottu ohuemmalla langalla. Minkäs teet kun alkuperäinen kirjontaan käytetty lanka loppuu lauantaina ja työ on ihan pakko saada valmiiksi. Lisää lankaa olisi saanut vasta tänään maanantaina ja sitä varten olisi pitänyt suunnata keskustaan. Päädyin kirjomaan kuvion valmiiksi sillä mitä kaapista löytyy ja kestämään pienen kauneusvirheen.
Nyt rahi on kaunis osa sisustusta, eikä minun tarvi enää nolostella äitini edessä. Pieniä tahrojakaan ei tarvi pelätä sillä päälinen on irtohuppu, joka on helppo nakata pesuun.
Kommentit