Elämänlangassa Kristel kertoi kärsivänsä startiitista eli pakon omaisesta tarpeesta aloittaa uusia käsitöitä. Minullakin on ollut havaittavissa samaa vaivaa. Totuushan on se että alle kolmen viikon päästä on parhaan ystäväni häät joihin minun pitäisi ommella hääpukua, tai siis yläosaa siihen. Eilen ja tänään minulla olisi ollut mahtavasti aikaa sitä ommella, mutta kun on mielessä monia muita kivoja projekteja. Sen lisäksi että minun pitäisi vaatettaa morsian, minun pitäisi modistaa oma pukuni, tehdä itselleni bolero, tyttärelle paita ja neuletakki ja toiselle mekko kyseisiin juhliin. Mutta...
Olen neulonut firestarter sukkia...
... ommellut itselleni silkkihousut... (pahoittelen luokattoman huonoa kuvaa)
...ja viimeistellyt kesätunikan
Vai olisiko sittenkin kyseessä endiitti, sillä minulla on tarve saada kaikki valmiiksi. Tai ehkä joku pakollisten töiden välttely...
Housujen kaava löytyi SK:n kesä-heinäkuun numerosta. Kerrankin onnistuin saamaan istuvat housut. Tunikan kaava on uusimmasta Modasta. Taas kerran päätin etten enää ikinä ompele kyseisten lehtien ohjeilla sillä ne ovat epämääräisiä ja suoraan sanoen kelvottomia. Sain lopulta housut valmiiksi, mutta useita purkuoperaatioita siihen tarvittiin. Kankaan housuihin on muuten isäni tuonut Singaporesta melkein 20 vuotta sitten. Sitä on hieman marinoitu milloin kenenkin kaapissa. Siskolleni se on alunperin ostettu, mutta sisko rakas luovutti sen minulle, kun olen perheen ainoa ompelutaitoinen. Siskoni on kyllä sittemmin kunnostautunut silläkin saralla, joten häntä saattaa hieman harmittaa että on aikanaan luopunut 2,5 metristä thaisilkkiä. Housut on aivan ihanat. Pitäisi vain käydä ostamassa niihin sopivat balleriina kengät, ehkä kultaiset.
Morsianta lohdutettakoon että hääpuku on taas sillä mallilla että ilman sovitusta ei voi edetä. Huomenna siis sen pariin. Kohta pitäisi taas valmistautua töihin lähtöön, onneksi juhannus on vapaata.
Kommentit