Nytkö se loma jo loppui? Enkä ehtinyt tehdä mitään käsitöitä. No ompelin minä muutamat lahjavaatteet ja neuletyöt ovat edistyneet. Silti kesäloma oli aivan liian lyhyt.
Viimeksi kirjoittelin inspiraation hukkumisesta. Se on vähän vieläkin hukassa. Suurin syy sen katoamiseen on ylitsepursuavat vaatekaapit. En voi ommella lapsilleni jatkuvasti lisää vaatteita kun edellisetkään eivät meinaa mahtua kaappeihin. Onko kellään muulla samaa ongelmaa? Olen yrittänyt ratkaista ongelmaa keskittymällä hitaasti valmistuviin pukineisiin.
Eerikan paitaan ajattelin kokeilla ristipistoja. Etukappaleelle harsittu ruudukko puretaan lopuksi pois ja jäljelle jää ruusu. Tähän menee varmaan vielä jokunen ilta.
Aloitin jäälleen uuden kirjoneuletakin. Tällä kertaa itselleni, sen verran suuri koko tarvitaan ettei tämä valmistu ihan kahdessa kuukaudessa. Sain kyllä hyvän startin kesälomalla kun neuloin paljon automatkoilla.
Eino on lapsista ainoa jolle minun tarvii oikeasti ommella vaatteita. Poika kasvaa, jos ei nyt ihan kohisten, niin joka tapauksessa ihan riittävästi. Trikoopaita ja Saimi-housut kaipaavat vielä viime silausta.
Nyt kesken kaiken kivan mun pitää mennä töihin. Onneksi töissä käyntiinkin tottuu pian ja huomaan taas ehtiväni kaikenlaista työn ohellakin. Yksi keittiöremontti esimerkiksi olisi syksyllä edessä. Ehkä ompelut siirtyvät sen ajaksi syrjään.
Kommentit