Mekkotehtaan inspiroimana kaavoitin collegekankaisen hameen. Esikuvastaan poiketen omassani ei ole taskuja, koska kokeiluversioon valitusta kankaasta ei olisi taskuja saanut. Nytkin jouduin vyötärökaitaleen sisäpuolelle käyttämään toista kangasta.

Hameen taakse tuli sen värinen vetoketju, mikä kaapista sattui löytymään. Aika hauska. Trikootoppi on kierrätysompelu. Olen pyrkinyt muokkaamaan osan isoksi jääneistä vaatteista  sopiviksi. Tämä trikootoppi sai takakappaleelle virkatun pitsin. Samalla kavensin topin sivusaumoista.

P.S. Valokuvat otti Emilia 8v.

Reilu vuosi sitten neuloin itselleni villatakin. Sitä tehdessä jo harmittelin että mitäs sitten kun tämä jää isoksi. Jo silloin siinsi mielessä laihdutusprojekti, olihan karistettavia kiloja n. 20 vähän ylikin. Laihtuminen ei kuitenkaan ollut näköpiirissä, joten neuloin työlään takin kuitenkin. Lopputulokseen en ollut äärettömän tyytyväinen, vaikka takkia tulikin käytettyä. Viime viikolla harmittelin työkaverille neuleideni kohtaloa. Kaikki lämpimät neuleet on käyneet laihtumisen myötä suuriksi. Pohdin mitä niille voisi tehdä. Jotain voi purkaa, mutta tämän työlään kirjoneuleen kohdalla en voisi sitä ajatellakaan. Työkaveri käski leikkaamaan neuleen pienemmäksi. Epäilytti, mutta päätin kokeilla.

Aloitin piirtämällä kaavan. Ottobre Womanista valitsin trikoopuseron kaavan. Kooksi valitsin 40, saisin aavistuksen väljyyttä takkiin. Asettelin kaavat osiin puretun villatakin päälle ja aloin harsia.

Harsin kaavan reunaa pitkin kappaleen uuden muodon. Sitten hurautin saumurilla reilujen saumavarojen mukaan osat pienemmäksi. Varmistin vielä siksakilla ettei kappaleet purkaudu. Alkuperäisessä neuleessa hihat olivat niin kapeat ettei niitä tarvinut kaventaa, muokkasin vain pyöriötä. Kappaleet oli helppo yhdistää toisiinsa kun asettelin punaiset harsinlankat rinnakkain ja ompelin käsin saumat päälypuolelta. Prässäsin saumat auki ja lopulta päädyin harsimaan saumavarat litteiksi.

Virkkasin takin käänteisiin alavaroja. Tällainen siitä tuli! Entistä ehompi. Paljon parempi istuvuus. Toki hoikistunut olemukseni helpottaa siinäkin.

Pienenä lisänä kirjoin takin selkämykseen linnun. Alunperin kirjoin sanaa "birdie", mutta jouduin sen purkamaan ja samalla mietin miksi aina englantia. Siispä kirjailin "lintu" sen sijaan. Sovituskuvia ei ehkä tästäkään ole saatavilla.

Onneksi leikkasin kesällä tilkkuja paljon varastoon. Sain pyöritellä kaiken värisiä tilkkuja hetken ennen kuin natsasi. Harmaat Paapiin lintutilkut sytyttivät inspiraation. Linnuille kaveriksi valikoitui mustavalkoisia tilkkuja. Yritin sovittaa joukkoon vaaleanpunaisiakin, mutta ne ei nyt sopinut. Päädyin kuitenkin tyttömäisesti vaaleanpunaiseen kanttaukseen. Peitosta tuli mielestäni tosi kaunis. Onneksi tuota muija-trikoota jäi vielä toiseenkin peittoon, se on mun ehdoton lemppari.

Aloitin uuden vuoden kunniaksi ostoslakon. Uusia kankaita ja lankoja ei saa ostaa. Nyt vain mietityttää kuinka toteutuskelpoinen haaste tämä on. Taidan sen verran löysätä lakkoani että ihan äärimmäisessä hädässä lahjantekotarpeita saan käydä ostamassa. Tilkuista saa kauniita peittoja vauvoille, mutta ilman taustakangasta ei peittoja synny. Piakkoin syntyy jälleen yksi tyttövauva, jolle täytyy lahja tekaista. Jostain syystä poikavauvoille olisi helpompi ommella varastossa olevista kankaista.

Kummilasten lahjoja ehdin ikuistaa kuitenkin. Kolme vuotiaalle kummipojalleni ompelin toivotun kypärälakin.

Jouluaattona kuusi vuotta täyttänyt kummityttöni sai kylpytakin.

Kouluikään ehtineen kummityttöni ketun jo esittelinkin. Viimehetken inspiraationa tein ketun lahjarasiaan petivaattet

Samainen kummityttö sai kaksi vuotta sitten keltasävyisen tilkkupeiton joulupukilta. Tähän peittoon löytyi joitakin samoja kankaita.

Keskimmäisen lapseni koulukaverilla oli synttärit juuri ennen joulua. Hänelle ompelin lahjaksi tunikan tai olisiko tuo mekko kuitenkin.

Pieneksi lisäksi surautin myös barbille samanlaisen mekon.

Jotta kepparikisat pääsisivät oikeasti käyntiin, tarvittiin vielä suitset.

Vanha keinonahkainen käsilaukkuni oli jo aiemmin leikelty odottamaan uusio käyttöä. Otsahihnaksi valittiin koristeellista nauhaa. Poskiremmin soljeksi laitettiin oluttölkin klipsi. Turparemmiin löytyi solki omista varastoista. Ohjat ja remmi joka pitää kuolaimia paikoillaan on kiinni muovineppareilla. Kuolaimet on tehty rautalangasta, avinrenkaista ja ilmastointiteipistä.

Monta ideaa suitsiin saatiin "Keppihevosen varusteet"- kirjasta. Tölkin klipsi idea oli yksi kirjan vinkeistä.

Onnelliset hevosen omistajat.

Samalla kun katselin paketointi videoita, löysin kivoja origami-ohjeita lahjarasioihin. Taustalla näkyvien paperipussien ohje löytyy täältä. Tämä ohje kannattaa opetella ja tehdä pussukoita vaikka valmiiksi äkillistä tarvetta varten. Näihin on helppo sujauttaa kaikki lasten kaverereille ostetut lahjat. Keltainen matala pussi on tehty tällä ohjeella.

Kannellisen lahjarasian ohje löytyy täältä.  Tämä rasia on taiteltu ohuesta paperista. Leikkasin pohjaosan paperin kahdelta sivulta n. 5mm pienemmäksi. Paperista taiteltuna se riitti.

Ruusu-rasia on taiteltu ohuesta kartongista. Ensimmäisestä pohjaosasta leikkasin pois myös 5mm, mutta se ei riittänyt. Kansi ei mahtunut rasian päälle. Kokeilin uudelleen ja leikkasin n. 1cm kahdelta reunalta. Sekin oli vähän siinä ja siinä, mutta sain kannen mahtumaan, kunhan litistin kaikki taitteet huolella.

Viimeisenä kokeiluun otin kuusikulmaisen rasian ohjeen. Tähän ensi kokeiluun käytin tulostuspaperia, koska en uskonut onnistuvani. Yllättävän hienosti onnistuin ja tykästyin ohjeeseen. Taidan kokeilla tehdä toisenkin.

ElisabethD:n Flickr-kansiossa on toinen toistaan ihanampia virkattuja hahmoja. Päädyin jälleen kettuun, sillä tuo häntä on vastustamattoman ihana.

Kettyneiti sai päällensä kukkamekon ja pienen villatakin.

Erityisesti silmistä tuli kauniit ja muutkin pienet yksityiskohdat onnistuivat hyvin. Toivon että kummityttöni ilahtuu kettuneidistä ja keksii sille kauniin nimen.

Tilkkupeitto olikin jo koottuna, vain tausta ja reunat puuttui. Tässä on ihanan raikkaat värit, eikä ole punaisesta väristä huolimatta liian jouluinen.

Jokunen viikko sitten kangaskaappia siivotessa käteeni sattui  tämä Metsolan joustofrotee jossa näin heti vauvan haalarin.

Haalariin en tehnyt kaytännöllisyyden vuoksi hiippahuppua, joka alkuperäisessä visiossani oli. Sen sijaan tein vähän tonttulakkia muistuttavan lakin. Haalarin kaava on OB 3/2005, vanha luottokaavani joka ei petä ikinä. Koko on 62 vähän pienennettynä. Lakki on myös jostain ottobresta peräisin, mutta muokkasin kaavan vastaamaan omaa visiotani.

Nyt se idea sitten tuli. Kangaskaappia järjestäessä löysin mustan intianpuuvillan, joka oli aiemmin Einon huoneen vierassängyn patjasuojuksena. Pienellä muokkauksella siitä saisi rahille päällisen. Niin minä luulin.

Kierrätyskankaan rajoituksista johtuen rahin sivut täytyi ommella yltämään rahin pääliosan puolelle. Keskelle jäi aukko paneelille. Kun leikkasin aukkoon sopivaa paneelia, sain IDEAN. Siihen voisi kirjailla jotain. Äkkiäkös siihen pari kukkaa pistelee.

Nälkä kasvoi syödessä ja kukkia tulikin paljon. Tarkkasilmäinen huomaa että osassa kukista lehdet on kirjottu ohuemmalla langalla. Minkäs teet kun alkuperäinen kirjontaan käytetty lanka loppuu lauantaina ja työ on ihan pakko saada valmiiksi. Lisää lankaa olisi saanut vasta tänään maanantaina ja sitä varten olisi pitänyt suunnata keskustaan. Päädyin kirjomaan kuvion valmiiksi sillä mitä kaapista löytyy ja kestämään pienen kauneusvirheen.

Nyt rahi on kaunis osa sisustusta, eikä minun tarvi enää nolostella äitini edessä. Pieniä tahrojakaan ei tarvi pelätä sillä päälinen on irtohuppu, joka on helppo nakata pesuun.

Tänä vuonna virtaa riittää ainakin toistaiseksi myös ideoiden toteutukseen. Olen laitellut pihalle valoja ja koristanut vähän sisälläkin. Joulukoristeet vielä puuttuvat, mutta havut on kivoja jo nyt. Ulko-oveen askartelin etupihan tuijasta kranssin. Tuijan oksat on ihanan taipuisia, eikä oksat pistele. Lisään kranssiin joulu-blingblingiä sitten myöhemmin.

Jämäoksista tein pienemmän kranssin keittiöön. Mielenkiinnolla seuraan kuinka kauan tuijan oksat säilyvät vihreinä sisällä ja ulkona.