Kieli keskellä suuta

Emilia on kovin viluinen tyttö. Koko talven olen suunnitellut tekeväni vähän paksummat villikset haalarin alle, mutta vasta nyt sain aikaiseksi. Sen lisäksi että tyttö palelee, hän kutisee. Fleece olisi ehkä ollut paras materiaali, mutta jostain syystä vannon villan nimeen. Siispä piti löytää mahdollisimman lämmin ja kutittamaton lanka. Luotto lankakauppani Somikin valikoimat alkoivat olla aika kesäisiä, mutta pari kerää ihanaa Sublimen extra fine merinoa löytyi vielä. Vaati pientä taivuttelua saada neiti valitsemaan jotain muuta kuin vaalean punaista. Lanka oli sen verran kallista että halusin varmistaa mahdollisen jatkokäytön pikkuveljellä.

Malli on omasta päästä. Vyötärön kujaan pujotan vielä kuminauhan kunhan käyn sitä ostamassa.