Muoks: Myin liinan pois. Teen varmaan itselle uuden.

Eräällä keskustelupalstalla olen törmännyt Kleinsmekker kantoliinoihin. Ihastuin! Oli pakko päästä kokeilemaan pystynkö itse tekemään jotain yhtä ihanaa. Omesta kangasvarastostani löytyi tarkoitukseen sopivia tilkkuja, osa uusia, osa kierrätettyjä. Beigen vakosametin ostin tähän tarkoitukseen ottobren loppuunmyynnistä. Meillähän ei kantoliinoja tällä hetkellä käytetä, eikä uutta käyttäjää ole tiedossa. Mutta siitä huolimatta minulla on uusi neliöliina.

Alkuperäinen tilkkusommitelma oli vihreämpi, lopputulos on melkeinpä sattumalta näin keltainen.

Ruskea vakosametti on joustavaa ja sen ompelu oli vähintäänkin haasteellista.

Olkahihnojen asettuminen oikeaan asentoon vaati useita ompelu ja purkuoperaatioita. Joitakin langanpätkiä näkyy tässäkin todisteena. Lopputulos on kuitenkin hyvä.

Olkahihnojen pehmustettu osa on ommeltu erikseen. Hieman kaareva muoto parantaa istuvuutta.

Kaksivuotias Emilia viihtyi kyydissä hyvin. kuvaamisen jälkeen ompelin vielä unituen nauhoille kiinnityslenkin olkahihnoihin. Kiinnitystapa vielä mietityttää. Tämä on ihana! Olisipa mulla vauva jota kantaa!